Markku Luolajan-Mikkola soittaa barokkisellolla kaikki J.S.Bachin kuusi soolosellosarjaa!
Ohjelma vaivaiset 5 EUR. Väliaikatarjoilu. Tule ja vaivu ekstaasiin; tämä on sallittua huumetta!
sunnuntai 25. helmikuuta 2007
Liedkonsertti Ristinkirkossa su 11.3.2007
Konsertti Lahdessa 11.3.2007 Ristinkirkossa
Pirjo Nenonen, mezzosopraano
Pauli Pietiläinen, urut
Oskar Merikanto:
(1868 – 1924)
Rukous (Ave Maria) op. 40/ 2
Laulaja taivaan portilla op. 74/2
Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot op. 74/3
Päivännousu kultaa kirkkomaan op. 74
Elämälle op. 93 nr.4
Jean Sibelius Alla Marcia, (Karelia-sarjasta), urkusov. H. A. Fricker
(1865-1951)
Yrjö Kilpinen:
(1892 – 1959)
Vanha kirkko op. 54/1
Kirkkorannassa op. 54/2
Taivaalla loistavat tähdet op. 48/3
Laululle op. 52/3
Joseph Bonnet Caprice Héroïque
(1884-1944)
Antonin Dvorák 10 Raamatullista laulua op. 99
(1841 – 1904)
-No. 2 Du bist, O Herr, mein Schirm und Schild
(Herra, olet minun kilpeni, olet minun suojani)
-No. 3 Gott, erhöre mein Gebet!
(Jumala, kuule rukoukseni)
-No. 4 Gott ist mein Hirte
(Herra on minun paimeneni)
-No. 5 Herr! Nun sing´ich Dir ein neues Lied
(Herra! Nyt laulan Sinulle uuden laulun)
Ave Maria op. 19b (1877)
_______________________________________________________
Oskar Merikanto (1868 - 1924)
Oskar Merikanto oli yksi suomalaisen musiikkielämän keskeisistä hahmoista. Hän oli monipuolinen muusikko: säveltäjä, urkuri, pianisti, kapellimestari, opettaja ja kriitikko. Parhaiten Merikanto muistetaan nykyisin lauluistaan. Hän sävelsi lauluja läpi uransa. ja kaikkiaan Merikanto ehti säveltää varsin laajan n. 150 yksinlaulua ja viitisentoista duettoa käsittävän laulutuotannon. Monet Merikannon laulut ovat saaneet Suomessa kansanlaulun aseman, niissä on usein selkeä suomalainen sävy. Joissakin hänen suosituissa lauluissaan kansanmusiikin sävy on niin vahva, että niitä saatetaan juuri siksi luulla kansanlauluiksi. Merikannon suosituimmat aihepiirit ovat rakkaus ja luonto, lisäksi hänellä on useita selvästi hengelliseen elämysmaailmaan liittyviä tekstivalintoja. Merikannon paras ja luonteenomaisin avu säveltäjänä oli ehtymätön melodiasuoni, jonka pulppuileva vuolaus voi jopa tuoda mieleen napolilaisen perinteen. Hänen laulujensa ilmaisu on tunnelmoivaa tai intiimisti mietiskelevää, milloin riemuitsevaa ja voimassaan vakaata. Varsinaisen tragiikan tai psykologisen syvyyden tulkki Merikanto ei yleensä ole. Merikannon laulut ovat yleensä lyhyitä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Soinnunkäyttö asettuu aina melodialinjan palvelijaksi, eikä herätä huomiota erikoisuudellaan. Merikannon usein käyttämiä runoilijoita olivat mm. Eino leino, J. H. Erkko, L. Onerva, Larin Kyösti.
Laulusarja Haudoilta op. 74 on sävelletty Lauri Pohjanpään runoihin. Sarjaan kuuluu
4 laulua, joista ensimmäin on nimeltään Valkeat Ristit.
Jean Sibelius (1865-1951)
Sibelius sai vuonna 1893 viipurilaiselta osakunnalta sävellystilauksen Karjalan historiasta kertoviin kuvaelmiin. Kantaesitys oli valtava menestys. Myöhemmin Sibelius valitsi ne kolme osaa, joista hän muokkasi suositun Karelia-sarjansa.
Yrjö Kilpinen (1892 -1959)
Yrjö Kilpinen on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen laulusäveltäjä Jean Sibeliuksen jälkeen. Hän omistautui sävellystyössään esikuvansa Hugo Wolfin tavoin lähes yksinomaan liedsävellykselle. Kilpisen, yli 700 laulua käsittävän laulutuotannon pääosa pohjautuu suoraan keskieurooppalaiseen liedtraditioon.
Lappalaisrunoilija V. E. Törmäsen teksteihin sävelletyt Tunturilaulut op. 54 ovat ehkäpä parhaita säveltäjän tuotoksia, niissä kuuluu Pohjois-Suomen laajat tunturinäkymät, raikkaat vuoripurot ja Lapin salaperäiset joiut.
Joseph Bonnet (1884-1944)
Joseph Bonnet oli aikansa johtavia ranskalaisia urkureita. Hän opiskeli Pariisin Konservatoriossa ja nimitettiin vuonna 1906 St. Eustachen kirkon pääurkuriksi; vuonna 1911 hän seurasi opettajaansa A. Guilmantia Pariisin konservatorion urkujensoiton professorina. Vuonna 1917 hän muutti Yhdysvaltoihin ja soitti siellä yli sata konserttia sekä perusti Eastman School of Musicin urkuosaston. Muutaman vuoden päästä Bonnet palasi Pariisiin, mutta toisen maailmansodan puhjettua oli pakotettu taas muuttamaan Yhdysvaltoihin ja myöhemmin Kanadaan Montrealiin, urkujensoiton professoriksi, jossa kuoli 1944.
Antonio Dvorák (1841 -1904)
10 Raamatullista laulua on sävelletty 1894 New Yorkissa Dvorákin kärsiessä lyhyestä henkilökohtaisesta kriisistä johonka hän haki lohtua ja rohkaisua Vanhan Testamentin Psalmeista. Laulut muinaisiin tsekinkieleiseen Kralice Raamatun teksteihin heijastavat sisäistä tunnetta, nöyryyttä ja iloa, sekä Dvorákin vilpitöntä hurskautta kuin myös epätavallista tarkkanäköisyyttä raamatullisten tekstien syvyyteen.
Pirjo Nenonen, mezzosopraano
syntynyt Suonenjoella
Opiskelu Jyväskylän yliopiston Musiikkikasvatuksen ja -terapian koulutusohjelmassa. Pääaine: musiikkikasvatus, syventymiskohteet: musiikkiliikunta ja musiikkiterapia, solistiset pääaineet: piano ja laulu. Filosofian maisteri 31.12.1992
Advanced Studies in Music and Movement (Höhere Studien in Musik und Beweung), Orff-Schulwerk, Hochschule für Musik und darstellende Kunst “Mozarteum”, Salzburg, Orff-Instituutti 1991 – 1992.
Musiikkipedagogiset opinnot Helsingin Koservatorio.Pääaineena laulunopettajan suuntautumisvaihtoehto 1997 – 2001, laulunopettajan tutkinto 31.5.2002.
Jatkoulutuksia musiikin, msiikkiliikunnan, kuvataiteiden ja teatteri-ilmaisun alalta Sibelius-Akatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Teatterikorkeakoulussa.
Laulunopettajia: professori Seppo Ruohonen (Sibelius-Akatemia), kamarilaulaja Olivera Miljakovic (Wien), kamarilaulaja Walter Berry (Wien), Professori Franz Schuc-Tovini (Wien), baritoni/pianisti Peter Doss (Wien); lehtori Annika Ollinkari (Sibelius-Akatemia)
Konsertteja kuorojen solistina, soolosolistina sekä omia lied- ja kirkkokonsertteja Wienissä, Innsbruckissa, Zürichissa, Permissä Venäjällä, Budapestissä, Debrecenissä, Saarenmaalla Virossa ja eri kaupungeissa Suomessa
Musiikinopettajana mm. Helsingin yliopistossa musiikin ohjaavana opettajana ja peruskouluissa Helsingissä
Äänenkäytön ja laulupedagogiikan tuntiopettajana Wienin yksityisessä Musiikkiyliopistossa 2004 – 2005 (Privatuniversität Konservatorium Wien GmbH)
Laulunlehtori Oulun yliopisto, musiikkikasvatuksen koulutusohjelma
Musiikkiliikunnan kouluttaja, kuorojen kouluttaja (äänenkäyttö, koreografiat), äänenkäytön kouluttaja
Kirjantekijä (musiikkiliikunta, kehonhallinta, äänenkäyttö)
Kuorokoreografi
Pauli Pietiläinen
opiskeli urkujensoittoa Espoon Musiikkiopistossa Tauno Satomaan johdolla, ja vuodesta 1980 Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Kari Jussila sekä urkuimprovisaatiossa Kaj-Erik Gustafsson. Sibelius-Akatemiassa hän suoritti musiikin maisterin (Master of Music) tutkinnon vuonna 1988. Pauli Pietiläinen on täydentänyt opintojaan lukuisilla mestarikursseilla. Urkuimprovisaatiota hän on opiskellut Olivier Latryn ja Anders Bondemanin johdolla. Hän on ollut myös professori Wolfgang Rübsamin oppilaana Chicagossa.
Pauli Pietiläinen soitti ensikonserttinsa vuonna 1992. Hän on esiintynyt lukuisissa konserteissa kotimaassa, mm. Lahden kansainvälisellä urkuviikolla, ja tehnyt äänityksiä Yleisradiolle sekä paikallisradiolle Pietarissa. Kotimaan lisäksi hän on konsertoinut Ruotsissa, Saksassa, Puolassa, Ranskassa (mm. Pariisin Notre-Dame), Unkarissa, Italiassa, Hongkongissa, Singaporessa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Argentiinassa. Hän on levyttänyt useita CD-levyjä, ja vieraillut säännöllisesti avustajana orkesterien konserteissa ja levytyksissä. Vuonna 2007 hänet on kutsuttu konsertoimaan mm. Lahden kv. Urkuviikolle Sibelius-talon uusilla uruilla, sekä Sveitsiin, Italiaan ja Puolaan.
Pauli Pietiläinen tunnetaan erityisesti urkusovitusten esittäjänä ja kiinnostavien, viihdyttävienkin konserttiohjelmien esittäjänä.
Pauli Pietiläinen toimi kanttorina Hämeenlinnassa vuosina 1987-89 ja Lahdessa vuosina 1989-2000. Vuosina 2000-2005 Turun tuomiokirkon urkuri, vuodesta 2005 Lahden Ristinkirkon kanttori ja urkuri.
A. Dvorák: 10 Raamatullista laulua
No. 2 Sinä olet Herra minun suojani ja kilpeni Psalmi 119
No. 3 Jumala kuule rukoukseni Psalmi 55
Jumala, ota korviisi minun rukoukseni,
älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
Kuuntele minua ja vastaa minulle.
Minä kuljen rauhatonna murheessani
ja huokaan.
Sydämeni minun rinnassani vapisee,
kuoleman kauhut lankeavat
minun päälleni. Ja minä sanon:
Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä,
niin minä lentäisin pois
ja pääsisin lepoon!
Katso, minä pakenisin kauas
ja yöpyisin erämaassa.
Minä rientäisin pakopaikkaani
rajuilman ja myrskyn alta.
No. 4 Herra on minun paimeneni Psalmi 23
Herra on paimeneni,
Mitään ei multa puutu.
Hän johtaa vihreälle niitylle,
Minut vie hän hiljaisen veden luo.
Sydämeni rauhan saa.
Hän johtaa minut rauhan teille
Ylistämään nimeään.
Vaikka kuolon laaksossa vaeltaisin,
En pelkää kuitenkaan,
Kun Herra johtaa mua.
Sauvasi on turvani
Iankaikkinen lohdutus.
(Käännös Taru Valjakka)
No. 5 Herra! Nyt laulan Sinulle uuden laulun Psalmi 144 & 145
Pirjo Nenonen, mezzosopraano
Pauli Pietiläinen, urut
Oskar Merikanto:
(1868 – 1924)
Rukous (Ave Maria) op. 40/ 2
Laulaja taivaan portilla op. 74/2
Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot op. 74/3
Päivännousu kultaa kirkkomaan op. 74
Elämälle op. 93 nr.4
Jean Sibelius Alla Marcia, (Karelia-sarjasta), urkusov. H. A. Fricker
(1865-1951)
Yrjö Kilpinen:
(1892 – 1959)
Vanha kirkko op. 54/1
Kirkkorannassa op. 54/2
Taivaalla loistavat tähdet op. 48/3
Laululle op. 52/3
Joseph Bonnet Caprice Héroïque
(1884-1944)
Antonin Dvorák 10 Raamatullista laulua op. 99
(1841 – 1904)
-No. 2 Du bist, O Herr, mein Schirm und Schild
(Herra, olet minun kilpeni, olet minun suojani)
-No. 3 Gott, erhöre mein Gebet!
(Jumala, kuule rukoukseni)
-No. 4 Gott ist mein Hirte
(Herra on minun paimeneni)
-No. 5 Herr! Nun sing´ich Dir ein neues Lied
(Herra! Nyt laulan Sinulle uuden laulun)
Ave Maria op. 19b (1877)
_______________________________________________________
Oskar Merikanto (1868 - 1924)
Oskar Merikanto oli yksi suomalaisen musiikkielämän keskeisistä hahmoista. Hän oli monipuolinen muusikko: säveltäjä, urkuri, pianisti, kapellimestari, opettaja ja kriitikko. Parhaiten Merikanto muistetaan nykyisin lauluistaan. Hän sävelsi lauluja läpi uransa. ja kaikkiaan Merikanto ehti säveltää varsin laajan n. 150 yksinlaulua ja viitisentoista duettoa käsittävän laulutuotannon. Monet Merikannon laulut ovat saaneet Suomessa kansanlaulun aseman, niissä on usein selkeä suomalainen sävy. Joissakin hänen suosituissa lauluissaan kansanmusiikin sävy on niin vahva, että niitä saatetaan juuri siksi luulla kansanlauluiksi. Merikannon suosituimmat aihepiirit ovat rakkaus ja luonto, lisäksi hänellä on useita selvästi hengelliseen elämysmaailmaan liittyviä tekstivalintoja. Merikannon paras ja luonteenomaisin avu säveltäjänä oli ehtymätön melodiasuoni, jonka pulppuileva vuolaus voi jopa tuoda mieleen napolilaisen perinteen. Hänen laulujensa ilmaisu on tunnelmoivaa tai intiimisti mietiskelevää, milloin riemuitsevaa ja voimassaan vakaata. Varsinaisen tragiikan tai psykologisen syvyyden tulkki Merikanto ei yleensä ole. Merikannon laulut ovat yleensä lyhyitä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Soinnunkäyttö asettuu aina melodialinjan palvelijaksi, eikä herätä huomiota erikoisuudellaan. Merikannon usein käyttämiä runoilijoita olivat mm. Eino leino, J. H. Erkko, L. Onerva, Larin Kyösti.
Laulusarja Haudoilta op. 74 on sävelletty Lauri Pohjanpään runoihin. Sarjaan kuuluu
4 laulua, joista ensimmäin on nimeltään Valkeat Ristit.
Jean Sibelius (1865-1951)
Sibelius sai vuonna 1893 viipurilaiselta osakunnalta sävellystilauksen Karjalan historiasta kertoviin kuvaelmiin. Kantaesitys oli valtava menestys. Myöhemmin Sibelius valitsi ne kolme osaa, joista hän muokkasi suositun Karelia-sarjansa.
Yrjö Kilpinen (1892 -1959)
Yrjö Kilpinen on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen laulusäveltäjä Jean Sibeliuksen jälkeen. Hän omistautui sävellystyössään esikuvansa Hugo Wolfin tavoin lähes yksinomaan liedsävellykselle. Kilpisen, yli 700 laulua käsittävän laulutuotannon pääosa pohjautuu suoraan keskieurooppalaiseen liedtraditioon.
Lappalaisrunoilija V. E. Törmäsen teksteihin sävelletyt Tunturilaulut op. 54 ovat ehkäpä parhaita säveltäjän tuotoksia, niissä kuuluu Pohjois-Suomen laajat tunturinäkymät, raikkaat vuoripurot ja Lapin salaperäiset joiut.
Joseph Bonnet (1884-1944)
Joseph Bonnet oli aikansa johtavia ranskalaisia urkureita. Hän opiskeli Pariisin Konservatoriossa ja nimitettiin vuonna 1906 St. Eustachen kirkon pääurkuriksi; vuonna 1911 hän seurasi opettajaansa A. Guilmantia Pariisin konservatorion urkujensoiton professorina. Vuonna 1917 hän muutti Yhdysvaltoihin ja soitti siellä yli sata konserttia sekä perusti Eastman School of Musicin urkuosaston. Muutaman vuoden päästä Bonnet palasi Pariisiin, mutta toisen maailmansodan puhjettua oli pakotettu taas muuttamaan Yhdysvaltoihin ja myöhemmin Kanadaan Montrealiin, urkujensoiton professoriksi, jossa kuoli 1944.
Antonio Dvorák (1841 -1904)
10 Raamatullista laulua on sävelletty 1894 New Yorkissa Dvorákin kärsiessä lyhyestä henkilökohtaisesta kriisistä johonka hän haki lohtua ja rohkaisua Vanhan Testamentin Psalmeista. Laulut muinaisiin tsekinkieleiseen Kralice Raamatun teksteihin heijastavat sisäistä tunnetta, nöyryyttä ja iloa, sekä Dvorákin vilpitöntä hurskautta kuin myös epätavallista tarkkanäköisyyttä raamatullisten tekstien syvyyteen.
Pirjo Nenonen, mezzosopraano
syntynyt Suonenjoella
Opiskelu Jyväskylän yliopiston Musiikkikasvatuksen ja -terapian koulutusohjelmassa. Pääaine: musiikkikasvatus, syventymiskohteet: musiikkiliikunta ja musiikkiterapia, solistiset pääaineet: piano ja laulu. Filosofian maisteri 31.12.1992
Advanced Studies in Music and Movement (Höhere Studien in Musik und Beweung), Orff-Schulwerk, Hochschule für Musik und darstellende Kunst “Mozarteum”, Salzburg, Orff-Instituutti 1991 – 1992.
Musiikkipedagogiset opinnot Helsingin Koservatorio.Pääaineena laulunopettajan suuntautumisvaihtoehto 1997 – 2001, laulunopettajan tutkinto 31.5.2002.
Jatkoulutuksia musiikin, msiikkiliikunnan, kuvataiteiden ja teatteri-ilmaisun alalta Sibelius-Akatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Teatterikorkeakoulussa.
Laulunopettajia: professori Seppo Ruohonen (Sibelius-Akatemia), kamarilaulaja Olivera Miljakovic (Wien), kamarilaulaja Walter Berry (Wien), Professori Franz Schuc-Tovini (Wien), baritoni/pianisti Peter Doss (Wien); lehtori Annika Ollinkari (Sibelius-Akatemia)
Konsertteja kuorojen solistina, soolosolistina sekä omia lied- ja kirkkokonsertteja Wienissä, Innsbruckissa, Zürichissa, Permissä Venäjällä, Budapestissä, Debrecenissä, Saarenmaalla Virossa ja eri kaupungeissa Suomessa
Musiikinopettajana mm. Helsingin yliopistossa musiikin ohjaavana opettajana ja peruskouluissa Helsingissä
Äänenkäytön ja laulupedagogiikan tuntiopettajana Wienin yksityisessä Musiikkiyliopistossa 2004 – 2005 (Privatuniversität Konservatorium Wien GmbH)
Laulunlehtori Oulun yliopisto, musiikkikasvatuksen koulutusohjelma
Musiikkiliikunnan kouluttaja, kuorojen kouluttaja (äänenkäyttö, koreografiat), äänenkäytön kouluttaja
Kirjantekijä (musiikkiliikunta, kehonhallinta, äänenkäyttö)
Kuorokoreografi
Pauli Pietiläinen
opiskeli urkujensoittoa Espoon Musiikkiopistossa Tauno Satomaan johdolla, ja vuodesta 1980 Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Kari Jussila sekä urkuimprovisaatiossa Kaj-Erik Gustafsson. Sibelius-Akatemiassa hän suoritti musiikin maisterin (Master of Music) tutkinnon vuonna 1988. Pauli Pietiläinen on täydentänyt opintojaan lukuisilla mestarikursseilla. Urkuimprovisaatiota hän on opiskellut Olivier Latryn ja Anders Bondemanin johdolla. Hän on ollut myös professori Wolfgang Rübsamin oppilaana Chicagossa.
Pauli Pietiläinen soitti ensikonserttinsa vuonna 1992. Hän on esiintynyt lukuisissa konserteissa kotimaassa, mm. Lahden kansainvälisellä urkuviikolla, ja tehnyt äänityksiä Yleisradiolle sekä paikallisradiolle Pietarissa. Kotimaan lisäksi hän on konsertoinut Ruotsissa, Saksassa, Puolassa, Ranskassa (mm. Pariisin Notre-Dame), Unkarissa, Italiassa, Hongkongissa, Singaporessa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Argentiinassa. Hän on levyttänyt useita CD-levyjä, ja vieraillut säännöllisesti avustajana orkesterien konserteissa ja levytyksissä. Vuonna 2007 hänet on kutsuttu konsertoimaan mm. Lahden kv. Urkuviikolle Sibelius-talon uusilla uruilla, sekä Sveitsiin, Italiaan ja Puolaan.
Pauli Pietiläinen tunnetaan erityisesti urkusovitusten esittäjänä ja kiinnostavien, viihdyttävienkin konserttiohjelmien esittäjänä.
Pauli Pietiläinen toimi kanttorina Hämeenlinnassa vuosina 1987-89 ja Lahdessa vuosina 1989-2000. Vuosina 2000-2005 Turun tuomiokirkon urkuri, vuodesta 2005 Lahden Ristinkirkon kanttori ja urkuri.
A. Dvorák: 10 Raamatullista laulua
No. 2 Sinä olet Herra minun suojani ja kilpeni Psalmi 119
No. 3 Jumala kuule rukoukseni Psalmi 55
Jumala, ota korviisi minun rukoukseni,
älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
Kuuntele minua ja vastaa minulle.
Minä kuljen rauhatonna murheessani
ja huokaan.
Sydämeni minun rinnassani vapisee,
kuoleman kauhut lankeavat
minun päälleni. Ja minä sanon:
Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä,
niin minä lentäisin pois
ja pääsisin lepoon!
Katso, minä pakenisin kauas
ja yöpyisin erämaassa.
Minä rientäisin pakopaikkaani
rajuilman ja myrskyn alta.
No. 4 Herra on minun paimeneni Psalmi 23
Herra on paimeneni,
Mitään ei multa puutu.
Hän johtaa vihreälle niitylle,
Minut vie hän hiljaisen veden luo.
Sydämeni rauhan saa.
Hän johtaa minut rauhan teille
Ylistämään nimeään.
Vaikka kuolon laaksossa vaeltaisin,
En pelkää kuitenkaan,
Kun Herra johtaa mua.
Sauvasi on turvani
Iankaikkinen lohdutus.
(Käännös Taru Valjakka)
No. 5 Herra! Nyt laulan Sinulle uuden laulun Psalmi 144 & 145
KAIKKI toimittavat messun!
Messussa ja jumalanpalveluksessa EI ole tarkoitus, että pappi ja kanttori "toimittavat" messun ja kirkkokansa istuu ja katselee. EI!! Tarkoitus on, että JOKAINEN läsnäoleva uskova osallistuu messun toimittamiseen ja viettämiseen.
Miten? AKTIIVISESTI osallistumalla messun viettämiseen, rukoillen kun on sen aika, laulaen virsiä ja messulauluja, lukien ääneen synnin- ja uskontunnustuksen, ruumiinliikkeillä: nousemalla seisomaan ja istuutumalla, polvistumalla, ristimällä kätensä, ottamalla vastaan ehtoollisen yms. Näiden kaikkia koskevien asioiden lisäksi sinä voit esimerkiksi toimia suntiona ja kirkkoväärtinä, keittää ja tarjoilla kahvit, pitää pyhäkoulua, toimia kanttorina, esittää muuta musiikkia, lukea tekstejä tai käyttää seurakuntalaisen puheenvuoron.
Tämä on tarkoitus. Lopuksi: saat toki myös tulla messuun vain istumaan ja katselemaan. Kunhan tulet.
Miten? AKTIIVISESTI osallistumalla messun viettämiseen, rukoillen kun on sen aika, laulaen virsiä ja messulauluja, lukien ääneen synnin- ja uskontunnustuksen, ruumiinliikkeillä: nousemalla seisomaan ja istuutumalla, polvistumalla, ristimällä kätensä, ottamalla vastaan ehtoollisen yms. Näiden kaikkia koskevien asioiden lisäksi sinä voit esimerkiksi toimia suntiona ja kirkkoväärtinä, keittää ja tarjoilla kahvit, pitää pyhäkoulua, toimia kanttorina, esittää muuta musiikkia, lukea tekstejä tai käyttää seurakuntalaisen puheenvuoron.
Tämä on tarkoitus. Lopuksi: saat toki myös tulla messuun vain istumaan ja katselemaan. Kunhan tulet.
tiistai 13. helmikuuta 2007
Recquerdos: Music for a while
Recquerdos: Music for a while
Ristinkirkossa 11-2-2007 klo 18
Ohjelma 5€
H. Purcell ja J. Downland
Ristinkirkossa 11-2-2007 klo 18
Ohjelma 5€
H. Purcell ja J. Downland
Yksi miellyttävimmistä musiikkikokemuksista Ristinkirkossa. Pienen yhtyeen laulu ja soitto täytti kirkon akustiikan uskomattomalla tavalla.
Recquerdos on espanjaa ja merkitsee ”terveisiä” tai ”muistoja”. Vuonna 2001 perustettu yhtye ei ole koko ajan samassa kokoonpanossa. Teorbi oli ensimmäistä kertaa Lahdessa., Ohjelmassa oli sanat suomkesi ja englanniksi.
Yhtyeen esityksissä näkyi sen jäsenten mieltymys vanhaan musiikkiin. Yhtyeen jäsenten nimet oli mainuttu selvitysosassa – ei itse ohjelmassa. Aikaisemmin levyltä kuunneltuna aito esitys antaa korvalle mahdollisuuden poimia yksityiskohdat.
Kuulijoita oli kaksinkertainen vanhan musiikin opetuslasten joukko.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)