Ristinkirkossa on joulukuussa 2007 taas lukuisia upeita joulukonsertteja, sekä tunnelmallisia jumalanpalveluksia! Konserteista mainittakoon mm. seuraavat:
-Tiirismaan yläasteen musiikiluokkien joulukonsertti ma 4.12. klo 19.00
-Kaarisillan Lucianpäivän konsertti to 13.12. klo 19.00
-Lahden Mieskuoron joulukonsertti la 15.12. klo 19.00
-Pro Canto -kuoron joulukonsertti su 23.12. klo 19.00 ja 21.00
Jumalanpalvelukset:
-päämessu joka sunnuntai klo 10.00
-Kauneimmat joululaulut su 16.12. klo 18.00
-jouluvesper jouluaattona klo 17.00: musiikkina mm. D. Buxtehuden joulukantaatti, GutZeit Singers and Players, joht. Pauli Pietiläinen
-jouluaamun jumalanpalvelus klo 8.00: Ristinkirkon kuoro, joht. Aarre Manninen, Pauli Pietiläinen, urut
sunnuntai 2. joulukuuta 2007
perjantai 21. syyskuuta 2007
Kuorot
http://www.cybergifs.com/- Ristinkirkon kuoron harjoitukset maanantaisin klo 16.30-18.00 Keski-Lahden seurakunnan virastotalon juhlasali, Kirkkokatu 5. Johtaa Pauli Pietiläinen
GutZeit Singers ja GutZeit Players projektikohtaisesti. Johtaa Pauli Pietiläinen
Mukkulan kirkon kuoroja johtaa Marjukka Liimatainen. Harjoitukset: lapsikuoro keskiviikko klo 15.30 -16.15 ja kirkkokuoro torstai klo 17.00-18.30
maanantai 17. syyskuuta 2007
KONSERTTEJA Ristinkirkossa
Su 16.9. klo 16 Konsertti lähetykselle
Elina Siirala,laulu, Lena-Maria Brännkärr, piano, Merit Palas viulu, Antti Siirala, piano. Ohjelma 15 e ja väliajalla kahvitarjoilu 2 e.
Su 23.9. klo 18.00 Kiitoskonsertti! Matti Norjava, tenori, Mari Järvi, piano, Pauli Pietiläinen, urut, Ristinkirkon kuoro, joht. PP, Lahden Veteraanisoittokunta, joht. Jorma Alanne, Liisa Salo, lausunta, Veikko Saarnikoski, viulu, Anne Mäkinen, laulu. Sotaveteraanien hyväksi.
Su 21.10. klo 18.00 KLASSISEN KIRKKOLAULUN HELMIÄ.
AMICI MUSICI -kvintetti, HANNU LESKINEN, baritoni
Su 28.10. klo 15.00 Sydämeni lauluja, Lauletaan Viittoen –kuoro, joht. Raija Lihr-Viikinniemi sekä Tähtiset –lapsikuoro, Satu Lang, laulu, Petja Kainulainen, sello, Hannele Koskinen, urut ja piano
Su 11.11. klo 18.00 Joseph Haydn: Stabat Mater
Anastasia-ensemble, ja solistit, joht. Markus Tikkanen.
Su 18.11. klo 18.00 Laulava Keski-Lahden seurakunta! Seurakunnan kuorojen yhteiskonsertti,
kuoroja johtavat Marjukka Liimatainen ja Pauli Pietiläinen. Yleisö pääsee myös laulamaan, tule kokemaan kun laulu raikuu!
" Soi syksy kiitostasi ".
" Soi syksy kiitostasi ". Sunnuntain kahvikonsertit Keski-Lahden seurakunnan virastotalon juhlasalissa, Kirkkokatu 5, klo 13.30. Kahvitarjoilu klo 13.00 alkaen.
9.9. Maarit Liimatainen ja nuoret musikantit
30.9. Maarit Liimatainen ja nuoret musikantit
7.10. Maarit Liimatainen ja nuoret musikantit
28.10. Veikko Saarnikoski ja Lea Terno-Kivilä
Su 4.11 Pyhäinpäivän säveliä
25.11. Maarit Liimatainen ja nuoret musikantit
9.12. Joulua odotellessa
5 EUR Malisten työhön Israeliin, Leikoloiden työhön Etiopiaan, nepalilaiselle kummilapselle ja Armon kotiin Thaimaahan.
Ankkurin seurakuntakodin musiikkitilaisuudet:
Ankkurin seurakuntakodin musiikkitilaisuudet:
4.11. klo 16.00 Lauluhetki Pyhäinpäivän tunnelmissa
20.12. klo 18.00 Joululauluilta
Kanttorit
Marjukka Liimatainen, Mukkulan kanttori, puh. 044-7191 490
Pauli Pietiläinen, Ristinkirkon kanttori ja urkuri, puh. 044-7191 420
Hannele Koskinen, Ristinkirkon v.s. kanttori, puh. 044-7191 477
maanantai 30. heinäkuuta 2007
Michael Gailit ohjelma 30.7. klo 19
Finland: Lahti, Church of the Cross - Monday, 30 July 2007 
Dieterich Buxtehude (1637-1707; 300th anniversary):
Prelude in D Major, BuxWV 139 / "Erhalt uns Herr, bei deinem Wort", BuxWV 185
Jan Albert van Eyken (1823-1868): Sonata #2 in D Minor, Op. 15
Sir George Thalben-Ball (1897-1987; 20th anniversary): Variations on a theme by Paganini for pedal solo
Louis Vierne (1870-1937; 70th anniversary): Symphony #4 in G Minor, Op. 32
http://www.gailit.at/gailit_recitals_english.htm
Dieterich Buxtehude (1637-1707; 300th anniversary):Prelude in D Major, BuxWV 139 / "Erhalt uns Herr, bei deinem Wort", BuxWV 185
Jan Albert van Eyken (1823-1868): Sonata #2 in D Minor, Op. 15 Sir George Thalben-Ball (1897-1987; 20th anniversary): Variations on a theme by Paganini for pedal solo Louis Vierne (1870-1937; 70th anniversary): Symphony #4 in G Minor, Op. 32http://www.gailit.at/gailit_recitals_english.htm
torstai 10. toukokuuta 2007
Kesäillan urkumusiikkia 2007
Marco Lo Muscio soittaa: K.Emerson: Fanfare for the common man
4.6. Pauli Pietiläinen
11.6. Olli Pyylampi
18.6. (klo 19.15 Huom! aika) Marjukka Liimatainen
25.6. Marco Lo Muscio, Italia
2.7. Tuomas Pyrhönen
9.7. EI KONSERTTIA
16.7. San Diego Chorus, USA
23.7. Ernst Wally, Itävalta
30.7. Michael Gailit, Itävalta
Perinteikäs urkumusiikkisarja kauniissa Alvar Aallon suunnittelemassa Ristinkirkossa, valoisana kesäiltana! Tule tunnelmoimaan, hinta vain 5 €!
Ohjelmassa mm:
Pauli Pietiläinen: mm. urkusovituksia Sibeliuksen ja Griegin teoksista, sekä maailman tunnetuin urkuteos, J. B. Bach: Toccata ja fuuga d-molli
Olli Pyylampi: Bach ja aikalaiset, César Franck Liimatainen: mm. Guilmantin 30 min. pituinen huikea Urkusonaatti
Pyrhönen: Bach, Toivo Kuula, lopuksi Max Regerin virtuoosinen Fantasia "Halleluja! Gott zu loben”
Wally: mm. Bachin kolmoisfuuga Es-duuri, Franz Liszt: Preludi ja fuuga teemasta B-A-C-H
Gailit: mm. Louis Vierne (1870-1937; 70 vuotta säveltäjän kuolemasta!): Sinfonia suurille uruille No. 4 in g-molli, Op. 32
Tiedustelut Ristinkirkon kanttori Pauli Pietiläinen, 044-7191 420
maanantai 9. huhtikuuta 2007
Markku Luolajan-Mikkola
ti 17.4. 2007 klo 18.00 Ristinkirkko
Markku Luolajan-Mikkola soittaa barokkisellolla kaikki J.S.Bachin kuusi soolosellosarjaa!
Ohjelma vaivaiset 5 EUR. Väliaikatarjoilu. Tule ja vaivu ekstaasiin; tämä on sallittua huumetta!
Markku Luolajan-Mikkola soittaa barokkisellolla kaikki J.S.Bachin kuusi soolosellosarjaa!
Ohjelma vaivaiset 5 EUR. Väliaikatarjoilu. Tule ja vaivu ekstaasiin; tämä on sallittua huumetta!
perjantai 16. maaliskuuta 2007
Musiikkia hiljaisella viikolla ja pääsiäisenä Ristinkirkossa
Alessandro Scarlatti: Stabat Mater ma 2.4. klo 19Sannamaria Salli, sopraano
Annika Ollinkari, mezzosopraano
Baroque Ensemble Lahti
Hiljaisen viikon sana Raimo Ylä-Soininmäki
Vapaa pääsy
Giovanni Battista Pergolesi: Stabat Mater ti 3.4. klo 19
Miikka Kallio, piano
Ahtisaarna, pastori Jukka Immeli
Johann Sebastian Bach: Johannes-passio ke 4.4. klo 19 Sinfonia Lahden konsertti
klo 19 ehtoolliskirkko Ristinkirkossa to 5.4. klo 19 Pekka Särkiö, Pauli Pietiläinen, Kaisa Kautto, Lahden laulajat, joht. Marja Jäppinen.
Gospelkuoron kauneimmat laulut pitkäperjantai 6.4. klo 18
Johtaa Marjaana Turunen
Mukana Sotaveteraanikuoron ryhmä
Juontaa Väinö Weckström
Ohjelma 15 e
Christian Clipart
”Aurinko tanssii!” Suuri pääsiäiskonsertti Pääsiäispäivä 8.4. klo 18
Pauli Pietiläinen, Kaisa Kautto ja Ystävät,
mm. Concis Brass joht. Kari Karjalainen.
sunnuntai 25. helmikuuta 2007
ti 17.4. 2007 klo 18.00 Ristinkirkko
Markku Luolajan-Mikkola soittaa barokkisellolla kaikki J.S.Bachin kuusi soolosellosarjaa!
Ohjelma vaivaiset 5 EUR. Väliaikatarjoilu. Tule ja vaivu ekstaasiin; tämä on sallittua huumetta!
Ohjelma vaivaiset 5 EUR. Väliaikatarjoilu. Tule ja vaivu ekstaasiin; tämä on sallittua huumetta!
Liedkonsertti Ristinkirkossa su 11.3.2007
Konsertti Lahdessa 11.3.2007 Ristinkirkossa
Pirjo Nenonen, mezzosopraano
Pauli Pietiläinen, urut
Oskar Merikanto:
(1868 – 1924)
Rukous (Ave Maria) op. 40/ 2
Laulaja taivaan portilla op. 74/2
Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot op. 74/3
Päivännousu kultaa kirkkomaan op. 74
Elämälle op. 93 nr.4
Jean Sibelius Alla Marcia, (Karelia-sarjasta), urkusov. H. A. Fricker
(1865-1951)
Yrjö Kilpinen:
(1892 – 1959)
Vanha kirkko op. 54/1
Kirkkorannassa op. 54/2
Taivaalla loistavat tähdet op. 48/3
Laululle op. 52/3
Joseph Bonnet Caprice Héroïque
(1884-1944)
Antonin Dvorák 10 Raamatullista laulua op. 99
(1841 – 1904)
-No. 2 Du bist, O Herr, mein Schirm und Schild
(Herra, olet minun kilpeni, olet minun suojani)
-No. 3 Gott, erhöre mein Gebet!
(Jumala, kuule rukoukseni)
-No. 4 Gott ist mein Hirte
(Herra on minun paimeneni)
-No. 5 Herr! Nun sing´ich Dir ein neues Lied
(Herra! Nyt laulan Sinulle uuden laulun)
Ave Maria op. 19b (1877)
_______________________________________________________
Oskar Merikanto (1868 - 1924)
Oskar Merikanto oli yksi suomalaisen musiikkielämän keskeisistä hahmoista. Hän oli monipuolinen muusikko: säveltäjä, urkuri, pianisti, kapellimestari, opettaja ja kriitikko. Parhaiten Merikanto muistetaan nykyisin lauluistaan. Hän sävelsi lauluja läpi uransa. ja kaikkiaan Merikanto ehti säveltää varsin laajan n. 150 yksinlaulua ja viitisentoista duettoa käsittävän laulutuotannon. Monet Merikannon laulut ovat saaneet Suomessa kansanlaulun aseman, niissä on usein selkeä suomalainen sävy. Joissakin hänen suosituissa lauluissaan kansanmusiikin sävy on niin vahva, että niitä saatetaan juuri siksi luulla kansanlauluiksi. Merikannon suosituimmat aihepiirit ovat rakkaus ja luonto, lisäksi hänellä on useita selvästi hengelliseen elämysmaailmaan liittyviä tekstivalintoja. Merikannon paras ja luonteenomaisin avu säveltäjänä oli ehtymätön melodiasuoni, jonka pulppuileva vuolaus voi jopa tuoda mieleen napolilaisen perinteen. Hänen laulujensa ilmaisu on tunnelmoivaa tai intiimisti mietiskelevää, milloin riemuitsevaa ja voimassaan vakaata. Varsinaisen tragiikan tai psykologisen syvyyden tulkki Merikanto ei yleensä ole. Merikannon laulut ovat yleensä lyhyitä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Soinnunkäyttö asettuu aina melodialinjan palvelijaksi, eikä herätä huomiota erikoisuudellaan. Merikannon usein käyttämiä runoilijoita olivat mm. Eino leino, J. H. Erkko, L. Onerva, Larin Kyösti.
Laulusarja Haudoilta op. 74 on sävelletty Lauri Pohjanpään runoihin. Sarjaan kuuluu
4 laulua, joista ensimmäin on nimeltään Valkeat Ristit.
Jean Sibelius (1865-1951)
Sibelius sai vuonna 1893 viipurilaiselta osakunnalta sävellystilauksen Karjalan historiasta kertoviin kuvaelmiin. Kantaesitys oli valtava menestys. Myöhemmin Sibelius valitsi ne kolme osaa, joista hän muokkasi suositun Karelia-sarjansa.
Yrjö Kilpinen (1892 -1959)
Yrjö Kilpinen on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen laulusäveltäjä Jean Sibeliuksen jälkeen. Hän omistautui sävellystyössään esikuvansa Hugo Wolfin tavoin lähes yksinomaan liedsävellykselle. Kilpisen, yli 700 laulua käsittävän laulutuotannon pääosa pohjautuu suoraan keskieurooppalaiseen liedtraditioon.
Lappalaisrunoilija V. E. Törmäsen teksteihin sävelletyt Tunturilaulut op. 54 ovat ehkäpä parhaita säveltäjän tuotoksia, niissä kuuluu Pohjois-Suomen laajat tunturinäkymät, raikkaat vuoripurot ja Lapin salaperäiset joiut.
Joseph Bonnet (1884-1944)
Joseph Bonnet oli aikansa johtavia ranskalaisia urkureita. Hän opiskeli Pariisin Konservatoriossa ja nimitettiin vuonna 1906 St. Eustachen kirkon pääurkuriksi; vuonna 1911 hän seurasi opettajaansa A. Guilmantia Pariisin konservatorion urkujensoiton professorina. Vuonna 1917 hän muutti Yhdysvaltoihin ja soitti siellä yli sata konserttia sekä perusti Eastman School of Musicin urkuosaston. Muutaman vuoden päästä Bonnet palasi Pariisiin, mutta toisen maailmansodan puhjettua oli pakotettu taas muuttamaan Yhdysvaltoihin ja myöhemmin Kanadaan Montrealiin, urkujensoiton professoriksi, jossa kuoli 1944.
Antonio Dvorák (1841 -1904)
10 Raamatullista laulua on sävelletty 1894 New Yorkissa Dvorákin kärsiessä lyhyestä henkilökohtaisesta kriisistä johonka hän haki lohtua ja rohkaisua Vanhan Testamentin Psalmeista. Laulut muinaisiin tsekinkieleiseen Kralice Raamatun teksteihin heijastavat sisäistä tunnetta, nöyryyttä ja iloa, sekä Dvorákin vilpitöntä hurskautta kuin myös epätavallista tarkkanäköisyyttä raamatullisten tekstien syvyyteen.
Pirjo Nenonen, mezzosopraano
syntynyt Suonenjoella
Opiskelu Jyväskylän yliopiston Musiikkikasvatuksen ja -terapian koulutusohjelmassa. Pääaine: musiikkikasvatus, syventymiskohteet: musiikkiliikunta ja musiikkiterapia, solistiset pääaineet: piano ja laulu. Filosofian maisteri 31.12.1992
Advanced Studies in Music and Movement (Höhere Studien in Musik und Beweung), Orff-Schulwerk, Hochschule für Musik und darstellende Kunst “Mozarteum”, Salzburg, Orff-Instituutti 1991 – 1992.
Musiikkipedagogiset opinnot Helsingin Koservatorio.Pääaineena laulunopettajan suuntautumisvaihtoehto 1997 – 2001, laulunopettajan tutkinto 31.5.2002.
Jatkoulutuksia musiikin, msiikkiliikunnan, kuvataiteiden ja teatteri-ilmaisun alalta Sibelius-Akatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Teatterikorkeakoulussa.
Laulunopettajia: professori Seppo Ruohonen (Sibelius-Akatemia), kamarilaulaja Olivera Miljakovic (Wien), kamarilaulaja Walter Berry (Wien), Professori Franz Schuc-Tovini (Wien), baritoni/pianisti Peter Doss (Wien); lehtori Annika Ollinkari (Sibelius-Akatemia)
Konsertteja kuorojen solistina, soolosolistina sekä omia lied- ja kirkkokonsertteja Wienissä, Innsbruckissa, Zürichissa, Permissä Venäjällä, Budapestissä, Debrecenissä, Saarenmaalla Virossa ja eri kaupungeissa Suomessa
Musiikinopettajana mm. Helsingin yliopistossa musiikin ohjaavana opettajana ja peruskouluissa Helsingissä
Äänenkäytön ja laulupedagogiikan tuntiopettajana Wienin yksityisessä Musiikkiyliopistossa 2004 – 2005 (Privatuniversität Konservatorium Wien GmbH)
Laulunlehtori Oulun yliopisto, musiikkikasvatuksen koulutusohjelma
Musiikkiliikunnan kouluttaja, kuorojen kouluttaja (äänenkäyttö, koreografiat), äänenkäytön kouluttaja
Kirjantekijä (musiikkiliikunta, kehonhallinta, äänenkäyttö)
Kuorokoreografi
Pauli Pietiläinen
opiskeli urkujensoittoa Espoon Musiikkiopistossa Tauno Satomaan johdolla, ja vuodesta 1980 Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Kari Jussila sekä urkuimprovisaatiossa Kaj-Erik Gustafsson. Sibelius-Akatemiassa hän suoritti musiikin maisterin (Master of Music) tutkinnon vuonna 1988. Pauli Pietiläinen on täydentänyt opintojaan lukuisilla mestarikursseilla. Urkuimprovisaatiota hän on opiskellut Olivier Latryn ja Anders Bondemanin johdolla. Hän on ollut myös professori Wolfgang Rübsamin oppilaana Chicagossa.
Pauli Pietiläinen soitti ensikonserttinsa vuonna 1992. Hän on esiintynyt lukuisissa konserteissa kotimaassa, mm. Lahden kansainvälisellä urkuviikolla, ja tehnyt äänityksiä Yleisradiolle sekä paikallisradiolle Pietarissa. Kotimaan lisäksi hän on konsertoinut Ruotsissa, Saksassa, Puolassa, Ranskassa (mm. Pariisin Notre-Dame), Unkarissa, Italiassa, Hongkongissa, Singaporessa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Argentiinassa. Hän on levyttänyt useita CD-levyjä, ja vieraillut säännöllisesti avustajana orkesterien konserteissa ja levytyksissä. Vuonna 2007 hänet on kutsuttu konsertoimaan mm. Lahden kv. Urkuviikolle Sibelius-talon uusilla uruilla, sekä Sveitsiin, Italiaan ja Puolaan.
Pauli Pietiläinen tunnetaan erityisesti urkusovitusten esittäjänä ja kiinnostavien, viihdyttävienkin konserttiohjelmien esittäjänä.
Pauli Pietiläinen toimi kanttorina Hämeenlinnassa vuosina 1987-89 ja Lahdessa vuosina 1989-2000. Vuosina 2000-2005 Turun tuomiokirkon urkuri, vuodesta 2005 Lahden Ristinkirkon kanttori ja urkuri.
A. Dvorák: 10 Raamatullista laulua
No. 2 Sinä olet Herra minun suojani ja kilpeni Psalmi 119
No. 3 Jumala kuule rukoukseni Psalmi 55
Jumala, ota korviisi minun rukoukseni,
älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
Kuuntele minua ja vastaa minulle.
Minä kuljen rauhatonna murheessani
ja huokaan.
Sydämeni minun rinnassani vapisee,
kuoleman kauhut lankeavat
minun päälleni. Ja minä sanon:
Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä,
niin minä lentäisin pois
ja pääsisin lepoon!
Katso, minä pakenisin kauas
ja yöpyisin erämaassa.
Minä rientäisin pakopaikkaani
rajuilman ja myrskyn alta.
No. 4 Herra on minun paimeneni Psalmi 23
Herra on paimeneni,
Mitään ei multa puutu.
Hän johtaa vihreälle niitylle,
Minut vie hän hiljaisen veden luo.
Sydämeni rauhan saa.
Hän johtaa minut rauhan teille
Ylistämään nimeään.
Vaikka kuolon laaksossa vaeltaisin,
En pelkää kuitenkaan,
Kun Herra johtaa mua.
Sauvasi on turvani
Iankaikkinen lohdutus.
(Käännös Taru Valjakka)
No. 5 Herra! Nyt laulan Sinulle uuden laulun Psalmi 144 & 145
Pirjo Nenonen, mezzosopraano
Pauli Pietiläinen, urut
Oskar Merikanto:
(1868 – 1924)
Rukous (Ave Maria) op. 40/ 2
Laulaja taivaan portilla op. 74/2
Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot op. 74/3
Päivännousu kultaa kirkkomaan op. 74
Elämälle op. 93 nr.4
Jean Sibelius Alla Marcia, (Karelia-sarjasta), urkusov. H. A. Fricker
(1865-1951)
Yrjö Kilpinen:
(1892 – 1959)
Vanha kirkko op. 54/1
Kirkkorannassa op. 54/2
Taivaalla loistavat tähdet op. 48/3
Laululle op. 52/3
Joseph Bonnet Caprice Héroïque
(1884-1944)
Antonin Dvorák 10 Raamatullista laulua op. 99
(1841 – 1904)
-No. 2 Du bist, O Herr, mein Schirm und Schild
(Herra, olet minun kilpeni, olet minun suojani)
-No. 3 Gott, erhöre mein Gebet!
(Jumala, kuule rukoukseni)
-No. 4 Gott ist mein Hirte
(Herra on minun paimeneni)
-No. 5 Herr! Nun sing´ich Dir ein neues Lied
(Herra! Nyt laulan Sinulle uuden laulun)
Ave Maria op. 19b (1877)
_______________________________________________________
Oskar Merikanto (1868 - 1924)
Oskar Merikanto oli yksi suomalaisen musiikkielämän keskeisistä hahmoista. Hän oli monipuolinen muusikko: säveltäjä, urkuri, pianisti, kapellimestari, opettaja ja kriitikko. Parhaiten Merikanto muistetaan nykyisin lauluistaan. Hän sävelsi lauluja läpi uransa. ja kaikkiaan Merikanto ehti säveltää varsin laajan n. 150 yksinlaulua ja viitisentoista duettoa käsittävän laulutuotannon. Monet Merikannon laulut ovat saaneet Suomessa kansanlaulun aseman, niissä on usein selkeä suomalainen sävy. Joissakin hänen suosituissa lauluissaan kansanmusiikin sävy on niin vahva, että niitä saatetaan juuri siksi luulla kansanlauluiksi. Merikannon suosituimmat aihepiirit ovat rakkaus ja luonto, lisäksi hänellä on useita selvästi hengelliseen elämysmaailmaan liittyviä tekstivalintoja. Merikannon paras ja luonteenomaisin avu säveltäjänä oli ehtymätön melodiasuoni, jonka pulppuileva vuolaus voi jopa tuoda mieleen napolilaisen perinteen. Hänen laulujensa ilmaisu on tunnelmoivaa tai intiimisti mietiskelevää, milloin riemuitsevaa ja voimassaan vakaata. Varsinaisen tragiikan tai psykologisen syvyyden tulkki Merikanto ei yleensä ole. Merikannon laulut ovat yleensä lyhyitä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Soinnunkäyttö asettuu aina melodialinjan palvelijaksi, eikä herätä huomiota erikoisuudellaan. Merikannon usein käyttämiä runoilijoita olivat mm. Eino leino, J. H. Erkko, L. Onerva, Larin Kyösti.
Laulusarja Haudoilta op. 74 on sävelletty Lauri Pohjanpään runoihin. Sarjaan kuuluu
4 laulua, joista ensimmäin on nimeltään Valkeat Ristit.
Jean Sibelius (1865-1951)
Sibelius sai vuonna 1893 viipurilaiselta osakunnalta sävellystilauksen Karjalan historiasta kertoviin kuvaelmiin. Kantaesitys oli valtava menestys. Myöhemmin Sibelius valitsi ne kolme osaa, joista hän muokkasi suositun Karelia-sarjansa.
Yrjö Kilpinen (1892 -1959)
Yrjö Kilpinen on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen laulusäveltäjä Jean Sibeliuksen jälkeen. Hän omistautui sävellystyössään esikuvansa Hugo Wolfin tavoin lähes yksinomaan liedsävellykselle. Kilpisen, yli 700 laulua käsittävän laulutuotannon pääosa pohjautuu suoraan keskieurooppalaiseen liedtraditioon.
Lappalaisrunoilija V. E. Törmäsen teksteihin sävelletyt Tunturilaulut op. 54 ovat ehkäpä parhaita säveltäjän tuotoksia, niissä kuuluu Pohjois-Suomen laajat tunturinäkymät, raikkaat vuoripurot ja Lapin salaperäiset joiut.
Joseph Bonnet (1884-1944)
Joseph Bonnet oli aikansa johtavia ranskalaisia urkureita. Hän opiskeli Pariisin Konservatoriossa ja nimitettiin vuonna 1906 St. Eustachen kirkon pääurkuriksi; vuonna 1911 hän seurasi opettajaansa A. Guilmantia Pariisin konservatorion urkujensoiton professorina. Vuonna 1917 hän muutti Yhdysvaltoihin ja soitti siellä yli sata konserttia sekä perusti Eastman School of Musicin urkuosaston. Muutaman vuoden päästä Bonnet palasi Pariisiin, mutta toisen maailmansodan puhjettua oli pakotettu taas muuttamaan Yhdysvaltoihin ja myöhemmin Kanadaan Montrealiin, urkujensoiton professoriksi, jossa kuoli 1944.
Antonio Dvorák (1841 -1904)
10 Raamatullista laulua on sävelletty 1894 New Yorkissa Dvorákin kärsiessä lyhyestä henkilökohtaisesta kriisistä johonka hän haki lohtua ja rohkaisua Vanhan Testamentin Psalmeista. Laulut muinaisiin tsekinkieleiseen Kralice Raamatun teksteihin heijastavat sisäistä tunnetta, nöyryyttä ja iloa, sekä Dvorákin vilpitöntä hurskautta kuin myös epätavallista tarkkanäköisyyttä raamatullisten tekstien syvyyteen.
Pirjo Nenonen, mezzosopraano
syntynyt Suonenjoella
Opiskelu Jyväskylän yliopiston Musiikkikasvatuksen ja -terapian koulutusohjelmassa. Pääaine: musiikkikasvatus, syventymiskohteet: musiikkiliikunta ja musiikkiterapia, solistiset pääaineet: piano ja laulu. Filosofian maisteri 31.12.1992
Advanced Studies in Music and Movement (Höhere Studien in Musik und Beweung), Orff-Schulwerk, Hochschule für Musik und darstellende Kunst “Mozarteum”, Salzburg, Orff-Instituutti 1991 – 1992.
Musiikkipedagogiset opinnot Helsingin Koservatorio.Pääaineena laulunopettajan suuntautumisvaihtoehto 1997 – 2001, laulunopettajan tutkinto 31.5.2002.
Jatkoulutuksia musiikin, msiikkiliikunnan, kuvataiteiden ja teatteri-ilmaisun alalta Sibelius-Akatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Teatterikorkeakoulussa.
Laulunopettajia: professori Seppo Ruohonen (Sibelius-Akatemia), kamarilaulaja Olivera Miljakovic (Wien), kamarilaulaja Walter Berry (Wien), Professori Franz Schuc-Tovini (Wien), baritoni/pianisti Peter Doss (Wien); lehtori Annika Ollinkari (Sibelius-Akatemia)
Konsertteja kuorojen solistina, soolosolistina sekä omia lied- ja kirkkokonsertteja Wienissä, Innsbruckissa, Zürichissa, Permissä Venäjällä, Budapestissä, Debrecenissä, Saarenmaalla Virossa ja eri kaupungeissa Suomessa
Musiikinopettajana mm. Helsingin yliopistossa musiikin ohjaavana opettajana ja peruskouluissa Helsingissä
Äänenkäytön ja laulupedagogiikan tuntiopettajana Wienin yksityisessä Musiikkiyliopistossa 2004 – 2005 (Privatuniversität Konservatorium Wien GmbH)
Laulunlehtori Oulun yliopisto, musiikkikasvatuksen koulutusohjelma
Musiikkiliikunnan kouluttaja, kuorojen kouluttaja (äänenkäyttö, koreografiat), äänenkäytön kouluttaja
Kirjantekijä (musiikkiliikunta, kehonhallinta, äänenkäyttö)
Kuorokoreografi
Pauli Pietiläinen
opiskeli urkujensoittoa Espoon Musiikkiopistossa Tauno Satomaan johdolla, ja vuodesta 1980 Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Kari Jussila sekä urkuimprovisaatiossa Kaj-Erik Gustafsson. Sibelius-Akatemiassa hän suoritti musiikin maisterin (Master of Music) tutkinnon vuonna 1988. Pauli Pietiläinen on täydentänyt opintojaan lukuisilla mestarikursseilla. Urkuimprovisaatiota hän on opiskellut Olivier Latryn ja Anders Bondemanin johdolla. Hän on ollut myös professori Wolfgang Rübsamin oppilaana Chicagossa.
Pauli Pietiläinen soitti ensikonserttinsa vuonna 1992. Hän on esiintynyt lukuisissa konserteissa kotimaassa, mm. Lahden kansainvälisellä urkuviikolla, ja tehnyt äänityksiä Yleisradiolle sekä paikallisradiolle Pietarissa. Kotimaan lisäksi hän on konsertoinut Ruotsissa, Saksassa, Puolassa, Ranskassa (mm. Pariisin Notre-Dame), Unkarissa, Italiassa, Hongkongissa, Singaporessa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Argentiinassa. Hän on levyttänyt useita CD-levyjä, ja vieraillut säännöllisesti avustajana orkesterien konserteissa ja levytyksissä. Vuonna 2007 hänet on kutsuttu konsertoimaan mm. Lahden kv. Urkuviikolle Sibelius-talon uusilla uruilla, sekä Sveitsiin, Italiaan ja Puolaan.
Pauli Pietiläinen tunnetaan erityisesti urkusovitusten esittäjänä ja kiinnostavien, viihdyttävienkin konserttiohjelmien esittäjänä.
Pauli Pietiläinen toimi kanttorina Hämeenlinnassa vuosina 1987-89 ja Lahdessa vuosina 1989-2000. Vuosina 2000-2005 Turun tuomiokirkon urkuri, vuodesta 2005 Lahden Ristinkirkon kanttori ja urkuri.
A. Dvorák: 10 Raamatullista laulua
No. 2 Sinä olet Herra minun suojani ja kilpeni Psalmi 119
No. 3 Jumala kuule rukoukseni Psalmi 55
Jumala, ota korviisi minun rukoukseni,
älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
Kuuntele minua ja vastaa minulle.
Minä kuljen rauhatonna murheessani
ja huokaan.
Sydämeni minun rinnassani vapisee,
kuoleman kauhut lankeavat
minun päälleni. Ja minä sanon:
Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä,
niin minä lentäisin pois
ja pääsisin lepoon!
Katso, minä pakenisin kauas
ja yöpyisin erämaassa.
Minä rientäisin pakopaikkaani
rajuilman ja myrskyn alta.
No. 4 Herra on minun paimeneni Psalmi 23
Herra on paimeneni,
Mitään ei multa puutu.
Hän johtaa vihreälle niitylle,
Minut vie hän hiljaisen veden luo.
Sydämeni rauhan saa.
Hän johtaa minut rauhan teille
Ylistämään nimeään.
Vaikka kuolon laaksossa vaeltaisin,
En pelkää kuitenkaan,
Kun Herra johtaa mua.
Sauvasi on turvani
Iankaikkinen lohdutus.
(Käännös Taru Valjakka)
No. 5 Herra! Nyt laulan Sinulle uuden laulun Psalmi 144 & 145
KAIKKI toimittavat messun!
Messussa ja jumalanpalveluksessa EI ole tarkoitus, että pappi ja kanttori "toimittavat" messun ja kirkkokansa istuu ja katselee. EI!! Tarkoitus on, että JOKAINEN läsnäoleva uskova osallistuu messun toimittamiseen ja viettämiseen.
Miten? AKTIIVISESTI osallistumalla messun viettämiseen, rukoillen kun on sen aika, laulaen virsiä ja messulauluja, lukien ääneen synnin- ja uskontunnustuksen, ruumiinliikkeillä: nousemalla seisomaan ja istuutumalla, polvistumalla, ristimällä kätensä, ottamalla vastaan ehtoollisen yms. Näiden kaikkia koskevien asioiden lisäksi sinä voit esimerkiksi toimia suntiona ja kirkkoväärtinä, keittää ja tarjoilla kahvit, pitää pyhäkoulua, toimia kanttorina, esittää muuta musiikkia, lukea tekstejä tai käyttää seurakuntalaisen puheenvuoron.
Tämä on tarkoitus. Lopuksi: saat toki myös tulla messuun vain istumaan ja katselemaan. Kunhan tulet.
Miten? AKTIIVISESTI osallistumalla messun viettämiseen, rukoillen kun on sen aika, laulaen virsiä ja messulauluja, lukien ääneen synnin- ja uskontunnustuksen, ruumiinliikkeillä: nousemalla seisomaan ja istuutumalla, polvistumalla, ristimällä kätensä, ottamalla vastaan ehtoollisen yms. Näiden kaikkia koskevien asioiden lisäksi sinä voit esimerkiksi toimia suntiona ja kirkkoväärtinä, keittää ja tarjoilla kahvit, pitää pyhäkoulua, toimia kanttorina, esittää muuta musiikkia, lukea tekstejä tai käyttää seurakuntalaisen puheenvuoron.
Tämä on tarkoitus. Lopuksi: saat toki myös tulla messuun vain istumaan ja katselemaan. Kunhan tulet.
tiistai 13. helmikuuta 2007
Recquerdos: Music for a while
Recquerdos: Music for a while
Ristinkirkossa 11-2-2007 klo 18
Ohjelma 5€
H. Purcell ja J. Downland
Ristinkirkossa 11-2-2007 klo 18
Ohjelma 5€
H. Purcell ja J. Downland
Yksi miellyttävimmistä musiikkikokemuksista Ristinkirkossa. Pienen yhtyeen laulu ja soitto täytti kirkon akustiikan uskomattomalla tavalla.
Recquerdos on espanjaa ja merkitsee ”terveisiä” tai ”muistoja”. Vuonna 2001 perustettu yhtye ei ole koko ajan samassa kokoonpanossa. Teorbi oli ensimmäistä kertaa Lahdessa., Ohjelmassa oli sanat suomkesi ja englanniksi.
Yhtyeen esityksissä näkyi sen jäsenten mieltymys vanhaan musiikkiin. Yhtyeen jäsenten nimet oli mainuttu selvitysosassa – ei itse ohjelmassa. Aikaisemmin levyltä kuunneltuna aito esitys antaa korvalle mahdollisuuden poimia yksityiskohdat.
Kuulijoita oli kaksinkertainen vanhan musiikin opetuslasten joukko.
tiistai 23. tammikuuta 2007
Ristinkirkon kuoro Kuopion Valtakunnallisilla kirkkomusiikkijuhlilla kesäkuussa 2006
Ristinkirkon kuoron jäseniä aamutuimaan, valmiina päivän seikkailuihin!
Ristinkirkon kuoro Kuopion Valtakunnallisilla kirkkomusiikkijuhlilla kesäkuussa 2006
Vieressä kuoron varajohtaja Aarre Manninen ja johtaja Pauli Pietiläinen harjoituksissa bassojen osastossa.
sunnuntai 21. tammikuuta 2007
Kalenterilinkit
Lisää Ristinkirkon musiikkikalenterin työkalupalkkiin tai selaimen listaan.
Ristinkirkon musiikkikalenterin tiedostona - vie käyttämääsi kalenteriohjelmaan.
Avaa Ristinkirkon musiikkikalenterin selaimeen.
Lisää Ristinkirkon musiikkikalenterin omaan Googlen kalenteriisi.sunnuntai 14. tammikuuta 2007
Nuorten kuoro 50 - 60 luvulla - tietojen keruu
Lahden seurakunnassa toimi nuorten kuoro kirkkokuoron ohella.
Kanttori Aarnio johti 1951 saakka, Tauno Äikää johti 1957 asti ja Aimo Känkänen jatkoi.
Kuorossa oli parhaimmillaan 40 laulajaa
Kuoro muutti nimensä Lahden seurakuntakuoroksi laulajien ikäännyttyä.
Urkuviikon kronikassa on kuvia kuorosta..
Kuorossa laulaneiden joukossa on ollut Meeri Domke, Tuula Laitinen, Meeri Artell ja Juhani Siikanen. Kuvasta voisi tunnistaa lisää laulajia. Taloustoimiston kassa lauloi myös - en muista nimeä. Aulis Parviainen.
Jos muistat tai tuedät ketä on ollut kuorossa niin voisitko kirjoittaa lisää tietoa kommentteihin tai Mauri Malkavaaralle?
Kanttori Aarnio johti 1951 saakka, Tauno Äikää johti 1957 asti ja Aimo Känkänen jatkoi.
Kuorossa oli parhaimmillaan 40 laulajaa
Kuoro muutti nimensä Lahden seurakuntakuoroksi laulajien ikäännyttyä.
Urkuviikon kronikassa on kuvia kuorosta..
Kuorossa laulaneiden joukossa on ollut Meeri Domke, Tuula Laitinen, Meeri Artell ja Juhani Siikanen. Kuvasta voisi tunnistaa lisää laulajia. Taloustoimiston kassa lauloi myös - en muista nimeä. Aulis Parviainen.
Jos muistat tai tuedät ketä on ollut kuorossa niin voisitko kirjoittaa lisää tietoa kommentteihin tai Mauri Malkavaaralle?
perjantai 12. tammikuuta 2007
Seuraava tilaisuus
Su 14.1. klo 18.00 Loppiaisajan musiikki-ilta Ristinkirkossa
Laulamme yhdessä loppiaisajan virsiä ja kuuntelemme loppiaisajan musiikkia.
Lahden seudun kanttorit ja Keski-Lahden seurakunta
Kalevi Koskinen laulaa.
Pauli Pietiläinen soittaa uruilla Hannes Meyerin Kolmen kuninkaan marssit: Kasparin, Melchiorin ja Balthassarin marssin.
Kanttorien lauluryhmä laulaa.
yms.yms.
past. Hannu Lehdeskoski sekä teologiharjoittelija Hanna Suominen.TERVETULOA laulamaan ja kuuntelemaan musiikkia tähdestä ja tietäjistä!
maanantai 1. tammikuuta 2007
Hyvää Uutta Vuotta 2007 - Jeesuksen nimessä!!
Uudenvuodenpäivän otsikko Suomen ev.-lut. kirkon kirkkovuodessa on Jeesuksen nimessä.
Jokainen messu, jumalanpalvelus, aloitetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Se tarkoittaa: Kristikansa ei kokoonnu esim. Buddhan tai Allahin nimessä, vaan Pyhän Kolminaisuuden nimessä.
Päivän evankeliumitekstissä Jeesus sanoo: "Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi ilmi Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen." Se tarkoittaa: Me voimme Jumalaa rukoillessamme käyttää Jeesuksen nimeä eli rukoilla Hänen nimessään! Jeesus ilmoittaa tässä tekstissä olevansa Jumalan vertainen. Voimme osoittaa rukouksemme kelle tahansa Pyhän Kolminaisuuden persoonista, se menee kuitenkin samaan osoitteeseen, sillä meillä on yksi kolmiyhteinen Jumala.
Joten: Hyvää, Ihanaa ja Onnellista Uutta Vuotta - Jeesuksen nimessä!!
Jokainen messu, jumalanpalvelus, aloitetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Se tarkoittaa: Kristikansa ei kokoonnu esim. Buddhan tai Allahin nimessä, vaan Pyhän Kolminaisuuden nimessä.
Päivän evankeliumitekstissä Jeesus sanoo: "Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi ilmi Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen." Se tarkoittaa: Me voimme Jumalaa rukoillessamme käyttää Jeesuksen nimeä eli rukoilla Hänen nimessään! Jeesus ilmoittaa tässä tekstissä olevansa Jumalan vertainen. Voimme osoittaa rukouksemme kelle tahansa Pyhän Kolminaisuuden persoonista, se menee kuitenkin samaan osoitteeseen, sillä meillä on yksi kolmiyhteinen Jumala.
Joten: Hyvää, Ihanaa ja Onnellista Uutta Vuotta - Jeesuksen nimessä!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)